Haavikko, Paavo: Aukeilla seuraa tuulenpyörre

Aukeilla seuraa tuulenpyörre kentillä lentää tomu ja tuhka

miksi oi sydämeni sinut on valittu näkemään

puut riippuvat tyhjää päin taivasta tyhjää päin maata

minun kasvoni tuntevat maan eikä ole tähtiä siinä pimeydessä

täällä hänen ruumiinsa tilassa

puut riippuvat tyhjää päin taivasta tyhjää päin maata

leppymätön aika jumalan sisällä kauhistuttavasti hänen ruumiissaan

pilvet sade pimeys kulkevat päivää päin yötä ja sarastus ohi on.

Forgószél támad a síkságokon a mezőkön por és hamu repdes

ó szívem miért téged szemeltek ki e feladatra?

csüngnek a fák az üres ég felé üres föld felé csüngnek a fák

s arcom érzi a földet de. éjében nem lát csillagokat

és itt a teste helyén

csüngnek a fák az üres ég felé az üres föld felé csüngnek a fák

s kérlelhetetlen idő munkál az istenek tagjaiban

eső felhő sötét tódul a nap felé éj felé s a virradat oda.