Leino, Eino: Hän kulkevi kuin yli kukkien

Hän kulkevi kuin yli kukkien,

hän käy kuni sävelten siivin,

niin norjana notkuvi varsi sen,

kun vastahan vaiti ma hiivin.

Ja kunis mun voimani kukoistaa

ja soi minun soittoni täällä,

sinis laulujen laineilla käydä hän saa

ja kulkea kukkien päällä!

Mint virágokon, úgy lépeget

s mintha röpítené dallam.

Könnyedén leng, álomkép se szebb -

már itt csendül szava halkan.

Amíg virágzik az életem

s lelkemet betölti a dallam:

dalok röpítik át az éteren

s virágokon járhat szakadatlan.